Tällä kertaa päätimme kokeilla uutta, allekirjoittaneelle varsin mieluista, lähestymistapaa keikalle lähtöön. Tällä kertaa V-P poimi Markuksen ja Jaakkoa tuuraamassa olleen Teemun kyytiin ja he ajoivat allekirjoittaneen luokse Hyvinkäälle.
Tavarat autoon lastattuamme lähdimme suunnistamaan kohti Tamperetta ja Kimmoa. Kimmo oli ollut lauantaipäivän töissä ja niinpä soitimme Kimmolle Lempäälän kulmilta olevamme tulossa.
Matkan ensimmäinen stoppi otettiin Ruutanan Shellillä, josta otettiin Kimmo kyytiin. Nopeasti haukatut paninit ja hörpätyt kahvit mahassamme jatkoimme matkaa kohti Lapinlahtea. Toinen stoppi, takapenkin pyynnöstä otettiin Jyväskylän ABC:lla (siis siinä ABC:lla joka on Jyväskylän ja Tampereen välissä, ei tällä kertaa Vaajakoskella)
ABC:lta jatkettiinkin sitten suoraan Lapinlahdelle jonne saavuttiin taas aivan aikataulussa.
Tavarat autosta purettuamme aloitimme kitarakamojen yms. pystyttämisen lavalle. Tulipa siinä allekirjoittaneelle jopa nostalginen olo basaria mikittäessä, kun kovin oli tutun oloinen tuo Markuksen entinen rumpusetti, joka nyt palveli KidManin Heikin palveluksessa.
Soundcheck saatiin tehtyä ja hyvillä mielin mentiin odottelemaan tapahtuman alkua kahvioon, josta saimme maanmainioita pullia ja lihapasteijoita syötäväksemme kahvin ja mehun kera.
Itse tapahtuma alkoi ”prinsessa-duon” esityksellä, jota seurasi KidManin n. puolituntinen paketti. Täytynee todeta, että varsin lupaavan kuuloinen uusi tuttavuus…
KidManin jälkeen tulikin meidän vuoro. Koska lavan asettelu yms. kesti oman aikansa, Arska viihdytti yleisöä erinomaisilla jonglööritaidoillaan ja tarinallaan. Kiitos Arska!
Kun saimme lavan laitettua ja pääsimme aloittamaan setin ”Tänään” –biisillä olikin tunnelma jo katossa.
Kimmoa lavalla katsoessani tuli mieleeni, että taisi pojilla olla lämmin lamppujen paisteessa, kun itse istuskelin kaikessa rauhassa miksauspöydän takana.
Sopipa settiimme myös pari vanhempaa hittiä, kuten ”Radallaan” ja ”Sinä tunnet mut”.
Keikka meni hyvällä fiiliksellä ja kovasti vaikuttikin, että myös yleisö piti meistä. Sellainen kuva ja olo ainakin allekirjoittaneelle vahvasti jäi.
Keikan jälkeen saimme vielä ruokaa kylliksemme. Vielä lisäksi meille annettiin riittävästi muonaa ja juomaa kotimatkallekin. Kiitos keittiön väki! Me olemme teidän suuria ihailijoitanne!
Tavarat pakattuamme takaisin autoon kävikin Nissisen Harri ihmettelemässä kuinka paljon tavaraa mahtuu farmariautoon, jossa vielä 5 aikuista miestä matkustaa. Kysymyshän kuuluukin, miten voi taka-akseli ja jousitus ;)
Kotimatka sujuikin huumorin ja fiilistelyn merkeissä pitkin sateista ja tummaa Suomen maata.
Loppujen lopuksi täytynee taas todeta, kiitos Lapinlahti, oli mukavaa käydä vieraananne! Ja ettei aivan unohtuisi: KIITOS TEEMU, TUURASIT TAAS UPEASTI!
Minka / klinik - säliääni
1 comment:
Nii, notta "prinsessaduuo".. :D Onnex Tiiz hoitaa miunki puolesta sen homman. ;) Bling... ;D -Jonna-
Post a Comment